"IHAN TAVALLISIA IHMISIA MEKIN OLLAAN, VAIKKA OLLAAN PIENEMMÄSSÄ RYHMÄSSÄ OLTU", EMU-koulun käyneiden nuorten koulu- ja opiskelukokemuksia sekä ammatillisista opinnoista suoriutuminen

Tutkimuksessa selvitettiin hämeenlinnalaisen mukautettua opetussuunnitelmaa noudattaneen erityiskoulun käyneiden nuorten koulu- ja opiskelukokemuksia sekä ammatillisista opinnoista suoriutumista. Tutkimustehtävä rajattiin koskemaan erityiskoulun lakkauttamista edeltäneinä viitenä lukuvuonna 1997–2001 päättötodistuksen saaneita 61 oppilasta. Tutkimuskysymyksiä oli neljä: 1. Millaiseksi EMU-koulun käyneet nuoret ovat kokeneet peruskouluaikansa? 2. Miten EMU-koulun käyneet nuoret ovat sijoittuneet ammatillisiin opintoihin? 3. Kuinka moni on saanut suoritettua opintonsa päätökseen ja kuinka moni on keskeyttänyt opintonsa? 4. Millaiseksi EMU-koulun käyneet nuoret ovat kokeneet ammatillisen koulutuksen? Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2006 ja 2007. Määrällinen aineisto kaikkien 61 tutkimushenkilön koulutustiedoista koottiin pääosin ammatillisten oppilaitosten sekä Hämeenlinnan työvoimatoimiston tietokannoista. Tutkimushenkilöiltä aineistoa kerättiin kyselylomakkeella ja puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kyselylomakkeen palautti 24 henkilöä joista haastatteluun saapui kahdeksan. Koulutukseen sijoittumista ja opinnoista suoriutumista kuvattiin kvantitatiivisesti lukumäärinä ja prosenttilukuina. Kvalitatiivinen kysely- ja haastatteluaineisto järjestettiin, luokiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Erityiskoulussa oli myönteiseksi koettu pieni ryhmäkoko, koulutoverit, yleisopetuksessa koetun kiusaamisen loppuminen sekä opettajat. Kielteisiksi oli koettu kiusaamisen kohteeksi joutuminen ja leimautuminen. Myös matemaattisten aineiden ja kielten suppeampien opintokokonaisuuksien oli koettu vaikeuttaneen pääsyä toivelinjalle ja menestymistä ammatillisissa opinnoissa. Jokainen tutkimushenkilö, joka haki jatko-opintoihin välittömästi peruskoulun jälkeen, oli saanut opiskelupaikan. Ammattioppilaitosten yleislinjoilla aloitti opiskelun 54 % heistä ja erityislinjoilla työvaltaisissa pienryhmissä 40 %. Ammatillisen koulutuksen aloittaneista 68 % oli saanut suoritettua opintonsa loppuun. Saatujen tulosten perusteella keskeisin opinnoista suoriutumiseen vaikuttava tekijä oli toivelinjalle pääsemisen vahvistama opiskelumotivaatio. Opintojen keskeyttämisen syyt: ala ei kiinnostanut, sairastuminen, varusmiespalvelukseen astuminen ja muuttunut elämäntilanne, noudattivat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Opintojen keskeyttämisen syyt: ala ei kiinnostanut, sairastuminen, varusmiespalvelukseen astuminen ja muuttunut elämäntilanne, noudattivat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Keskeyttäminen oli myös useammin yhtäkkinen päätös kuin ennalta pohdittu järkiperäinen ratkaisu Tutkimushenkilöiden ammatillisesta koulutuksesta saamat myönteiset kokemukset olivat samansuuntaisia kuin myönteiset erityiskoulukokemukset. Myönteiseksi oli koettu myös se, että erityiskoulun käyneet nuoret olivat päässeet ammattioppilaitoksessa eroon erityisoppilaan leimasta. Kun kolmasosa kuitenkin keskeytti opintonsa, antaa se aihetta pohtia, olisivatko nämä nuoret kiinnittyneet paremmin ammatillisiin opintoihin, mikäli Hämeenlinnan seudulla olisi peruskoulun päättävillä nuorilla ollut siirtymävaiheen tueksi mahdollista valmentautua jatko-opintoihin esimerkiksi ”kymppiluokilla”, ”ammattikympeillä” ja /tai työpajoilla, joita toteutettiin ja toteutetaan useilla paikkakunnilla. Niissä nuorten olisi ollut mahdollista saada lisäaikaa, käytännön kokemuksia ja varmuutta jatko-opintosuunnitelmiensa laadintaan. Avainsanat: nuoret, nivelvaihe, ammatillinen erityisopetus, oppimisvaikeus, erityiskoulu, mukautettu opetussuunnitelm